Keskiaikainen luostari ulkosaaristossa!

 

Hamnön saari on Ahvenanamaan saariston merkillisimpiä paikkoja.

Kallioisella, noin kilometrin pituisella saarella on paljon jäännöksiä keskiajalta, mm. merenkulkijoiden kappeli ja kaksi satamaa. Hamnö onkin ollut tärkeä satamapaikka ja henkinen ja kulttuurinen keskus vilkkaan meriväylän varrella. 

 

Kloster Luostarirauniot kirkon pohjoispuolella

Fransiskaaniluostari

Kökarissa oli keskiajalla Ahvenanmaan ainoa luostari Conuentu Tiokkakarlensis. Kökarin luostari oli fransiskaanikonventti, joka mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1472, mutta munkit tulivat Hamnön saareen ilmeisesti jo 1300-luvulla ja toimivat saaressa pysyvästi 1300-luvun lopusta lähtien.

Kökarissa oli keskiajalla paljon merenkulkijoita ja kausittain myös paljon kalastajia, minkä oletetaan houkutelleen fransiskaanit Kökariin.

Luostarin toiminta lopetettiin Kustaa Vaasan hallintokaudella. Luostarista on jäljellä vain rauniot Kökarin nykyisen kirkon vieressä. Luostarin kellarin raunioilla on kappeli, jossa kesäisin järjestetään monenlaisia tilaisuuksia ja näyttelyitä.

Kellari 1300-luvulta

Arkeologiset kaivaukset

Luostarin alueelta ja alueen ulkopuolelta on arkeologisissa tutkimuksissa löydetty huomattavia useamman rakennuksen ryhmiä. Näistä merenkulkijoiden kappeli, luostarin kirkko ja kaksi asuinrakennusten rykelmää ovat luostaria vanhemmalta ajalta. Hamnössä oletetaankin olleen luostaria aikaisempaa toimintaa, joka sai myös fransiskaanit kiinnostumaan saaresta.

Merenkulkijoiden kappeli ja luostarikirkko

Hamnön eteläosassa on 1200-luvulla toiminut muurin ympäröimä pieni puinen merenkulkijoiden kappeli. Kappelin merkittävyydestä kertovat senaikainen ikkunamaalaus ja tiilikatto.

Luostarikirkko rakennettiin todennäköisesti 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa. Se oli harmaa kivikirkko, jossa oli sakasti ja torni. Torni rakennettiin ilmeisesti muuta kirkkoa myöhemmin, 1400-luvun alkupuolella. Kirkko ei muistuttanut perinteistä fransiskaanikirkkoa, minkä takia sen oletataankin alunperin toimineen tavallisena pitäjän kirkkona.

Luostarin ruokasali ja kellari

Luostarikirkon ja pihan pohjoispuolella oli luostarin keittiö ja refektorio, ruokasali. Kaivauksissa on löydetty useampi lieden perusta ja vihreitä kaakeliuunin kaakeleiden sirpaleita.

Keittiörakennuksen pohjoisseinustalla oli jätekasa, josta on tehty paljon löytöjä: keramiikkaa, lasia, työvälineitä, kolikoita ja paljon luita ja kalansuomuja. Jätekasa on ollut käytössä 1400-luvulta 1700-luvulle.

Ruokasali oli rakennuksen länsipuolella varastona käytetyn kellarin yhteydessä. Kellari oli käytössä vielä 1800-luvun puolivälissä, jonka jälkeen sen annettiin rappeutua. Kellari sai nykyisen suojakattonsa vuonna 1974, ja vuonna 1979 se vihittiin Fransiskuskappeliksi, jota nykyisin käytetään museona ja kirkkotilana. Kesäisin kappelissa on näyttely, joka esittelee kaivauksissa tehtyjä löytöjä ja luostarin historiaa ja kaivauksia tekstein ja valokuvin.

Keskiaikaiset haudat

Kirkon etuosasta ja kirkon tornista on löytynyt muutamia hautoja, tärkeimmät haudat ovatkin perinteisesti kirkon seinien sisällä. Kirkon pohjoisseinän ulkopuolelta on kuitenkin löytynyt noin 40 hautaa keskiajalta. Haudoista löytyi melkein 100 luurankoa, jotka tutkittiin ja haudattiin takaisin samaan paikkaan. Löytö on merkillinen, sillä yleensä kirkon pohjoispuolta ei käytetty hautausmaana. Osa haudoista saattaa liittyä luostarin toimintaan, mutta vanhimmat haudoista ovat jo luostaria aikaisemmalta ajalta.

Eteläiset rakennukset

Noin sata metriä kirkosta etelään on löydetty kaksi asuinrakennusten ryhmää 1300-luvulta. Rakennukset eivät ilmeisesti kuuluneet luostariin.

Etelänpuoleiseen rakennusten ryhmään on kuulunut puinen kolmen huoneen asuinrakennus, kivikellari, aitta ja kivistä muurattu kaivo.

Kaakonpuoleisessa ryhmässä on puolestaan ollut asuinrakennus ja vilkkaassa käytössä ollut pieni sepän paja. Kaivauksissa on löytynyt 60 kg kuonaa, muutama puukko ja keskeneräisiä rautaesineitä.

Rakennusten läheltä on tehty useita erikoisia löytöjä: pronssinen koru ristiretkien ajalta vuosilta 1050-1150, vanhanaikainen sotakirves ja kolme varsijousen nuolenkärkeä keskiajan lopusta. Nämä rakennukset eivät ilmeisesti kuuluneetkaan fransiskaaneille, vaan niissä saattoi olla sotilaallista toimintaa jo ennen luostarin perustamista.

Asuinrakennusten länsipuolelta on löydetty vielä yhden rakennuksen jäänteet, joita ei ole vielä tutkittu.

Satamat

Hamnön saaresta on löydetty kahden sataman jäännökset, jotka ovat vielä tutkimatta.

Toinen satamista sijaitsee Hamnön länsipuolella Modermagenissa, aallonmurtajan suojaamassa laguunissa. Sen oletetaan liittyvän läheisen merenkulkijoiden kappelin toimintaan.

Luostarin satamana perinteisesti tunnettu Munkbron sijaitsee luostarin kaakkoispuolella. Siitä on jäljellä rapistuneen arkkulaiturin täytteeksi tulkittu kivivalli, joka rannassa kääntyy rannansuuntaiseksi. Satama on sen koosta päätellen ollut myös muidenkin kuin luostarin käytössä, sitä ovat saattaneet käyttää esimerkiksi luostarin vierestä löytyneiden asuinrakennusten asukkaat.

Hamnön kulttuuripolku

Hamnön kulttuuripolku kiertää Hamnön saaren tärkeimmät muistomerkit ja vie kökarilaismetsästä korkeille kallioille ja meren rantaan. Polkua voi lähteä kiertämään esim. Fransiskuskappelista, jossa kerrotaan Hamnön saaren historiasta. Polku on Ålands museibyrån, Kökarin seurakunnan ja Kökarin kotiseutuyhdistyksen yhteistyötä. Tarkoituksena on lisätä opasteita polun varrelle.  

​